Joulusomistusta

Jostain syystä tänä vuonna en ole ollut niin innokas joulusomistuksiin, kuin menneinä vuosina. Jotain on kuitenkin tullut tehtyä, kuten pääkuvassa olevat jääkukat.

Muistin lukeneeni jostain, miten tehdään jääkukkia rasvattomasta piimästä tai jogurtista, enkä malttanut olla kokeilematta sitä itsekin. - Googletin aiheeseen liittyviä sivuja, jotta en tekisi kovin samanlaisia, kuin on jo aiemmin tehty.

Pengoin joulukoristelaatikoita ja löysin huopaisia lumitähtiä, jotka olin pari vuotta sitten leikannut jostain koristenauhasta. Yksi tähti riitti toimimaan leimasimena tällaiseen jääkukka-asetelmaan.
- Eipä sitten muuta kuin jogurttia matalalle lautaselle ja töpsöttelemään.

Painelin huopatähdellä aina useamman kerran kastelun jälkeen, josta johtuu, että tähdet ovat läpikuultavuusasteeltaan erilaisia. Siksi tulee sellainen harha, kuin ne leijuisivat lasin sisällä, joku lähempänä ja joku kauempana. Olohuoneesta tuleva valo saa kolmiulotteisuuden vaikutelman korostumaan entisestään, kun tähdet heijastuvat peilikuvana uloimpaan ikkunalasiin. 

Ihan mukavalta näyttävät kuurankukat päivälläkin. 

- Tuohon ylemmäksi kun vielä ripustan viime jouluksi tekemäni kranssin, niin taitaa tulla aika nätti.

Niksi-Pirkka: Ikkunan koristelu piimällä

Lautasliinoista lumipalloiksi

Tämä lyhty lumipalloineen on jo ehtinyt "esiintyä" Facebookissa ja "Päivän höpinöissä". Kun se pääsee näihin postauksiinkin, se on helpompi etsiä blogista jälkikäteenkin.

Lumipallot ovat muodostuneet lautasliinoista revityistä paloista, jotka liisteröitiin ilmapallojen päälle, kuivattiin ja poistettiin pallot sisältä. Lisäksi vielä hymytähti ja ystävältä saadut ledivalot.

Olen aina tykännyt kovasti valopalloista, joita on netissä monenlaisia versioita, eri materiaaleista valmistettuina.

Mietin, että haluaisin tehdä oman versioni niin, että pallo muistuttaisi mahdollisimman paljon oikeaa lumipalloa, sekä valoilla, että valaisemattomana. 

Kokeilin ensin vanua ja vaahtomuovia, mutta ne eivät antaneet toivottua ulkonäköä.
Pieneksi puhallettuja ilmapalloja makasi pöydälläni odottamassa uutta kokeilua monta päivää, kunnes keksin, että ohut lautasliina voisi liisterin kanssa antaa oikean vaikutelman ja päästää valoakin sopivasti läpi. 

- Sotkuista hommaa oli, mutta lopputulos miellytti.

Tällaiselta lyhty näytti viime vuonna.

Kylpyhuoneen ikkunasomistus

Kylpyhuoneen ikkunassa on huurre-tarra. Leikkasin kakkupaperista ikkunoiden väliin, eli etulasin takapuolelle "yläkapan". 

Lisäsin vielä sydänmobilen ikkunoiden väliin. - Sydämet näyttävät kelluvan maidossa.

Mukavaa joulunalusaikaa 💚

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,
jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

CD-tornista WC-kalusteeksi

Cd-torneja on nykyään paljon myytävänä netti- ja kivijalka-kirppareilla, koska suuri osa ihmisistä on siirtynyt käyttämään nettisovelluksia ja -tallennuspaikkoja. 

Oma tornini on ollut myös jo vuosia puutarhavajassa odottamassa uutta käyttötarkoitustaan, kunnes tuli tarve saada kylpyhuoneen allaskaappiin enemmän tilaa purnukoille. Torni vie vain vähän lattiatilaa ja toimii hyvin yhtäaikaa wc-rullien säilytystilana ja käytössä olevan rullan telineenä. Tämä torni on n. metrin korkuinen.

Tekotapa

1. Poistin kaikki cd-levyjen kannakkeet sivuseinämistä.
2. Leikkasin mattopuukolla kahdesta Outly-purkin korkin jenkaosasta n. 2 cm:n levyiset palat, jotta wc-rullan sisään tuleva putki tai pyöreä rima mahtuu muodostuneesta aukosta.
   
   
   
   
3. Liimasin kaksipuolisella karhuteipillä korkit tornin yläosaan kuvan tavalla niin, että jää tilaa täydelle wc-rullalle.
   
   

   

Wc-rullan kannakkeeksi kelpaa muoviputki tai pyöreä puurima. Tässä olen käyttänyt rikkoutuneesta wc-paperitelineestä jäänyttä kannaketta, jossa on kaksi putkea sisäkkäin. Jousi toisessa päässä antaa putkelle mahdollisuuden puristua korkkien väliin.

Täysiä rullia saa mahtumaan enemmän alaosaan, kun asettelee ne poikittain ja litistää vähän.

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,
jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Jakkaran uusi päällinen ja kiinnitystapa

Vanhoista verhoista, ylijääneestä huonekalukankaasta ja vanhoista poplarin napeista muodostui tupaan käytännöllinen ja muun sisustuksen kanssa yhteensopiva jakkara. 

Moninkertaista uusiokäyttöä

Helmakangas on alunperin kirpputorilta ostetun verhokapan prodeerattua kangasta, josta on tehty myös eteisen laskosverho ja tuolin irtopäällisen helman kulmalaskosten pohjat. Jakkaran istuinosan huonekalukangasta on myös eteisen tuolin istuin- ja selkänojassa.

Kuvan jakkaroita on kotonani kaksi kappaletta, joista toinen on makuuhuoneessa suuren viherkasvin alusjakkarana. Olen saanut ne vuosia sitten ystävältäni, jonka kesämökillä ne olivat olleet alkuperäisinä kalusteina ja saivat väistyä uusien kalusteiden tieltä. - Verhoiltu tuoli on on siis varsinainen uusiokäytön malliesimerkki.

Tavanomaisesta poikkeava kiinnitystapa

Halusin, että päällinen tulisi olemaan helposti irrotettava, ilman ommeltavia nauhoja tai niittejä. Ratkaisu tähän oli toteuttaa homma napeilla ja nyöreillä. Päällisessä on käytetty kannallisia nappeja. 

Nyörin punoin istuinosan huonekalukankaasta purkamistani langoista. Siinä olisi hyvin voinut käyttää muunkinlaista nyöriä, kuten esim. ohutta juuttinarua.

Helmakankaassa on 4 nappia, tasaisin välein. Nyöri on pyöräytetty jokaisen napin ympäri kerran ja johdatettu jakkaran jalkojen takaa. Lopuksi nyöri on sidottu viimeisen jalan ympäri.

Leikkaus ja ompelu

• Istuinosa on leikattu tuolin istuimen avulla leikatun kaavan mukaan niin, että saumavaroiksi on lisätty 1,5 cm
• Helmaosa: 2 x lopullinen helmakorkeus + 1,5 cm saumavara, vaakasuunnassa tuolin istuinosan ympärysmitta + 1,5 cm saumavara.
• Koska käyttämäni helmakangas on läpinäkyvää, leikkasin helman taitoksen sisään läpinäkymättömän verhokankaan palan.
• 2,5 cm:n vahvuinen vaahtomuovi leikataan tasan jakkaran istuinosan kokoiseksi.
• Leikkaa vaahtomuovin kokoinen pala liukuestettä. Voi olla samaa, jota käytetään pöytäliinojen alla.

1. Kaikkien palojen huolittelu/siksakkaus ympäriinsä (jos on käytetty helman sisällä läpinäkymätöntä kangasta lisänä, se voidaan huolitella muun helmaosan kanssa yhteen samalla ompelukerralla)
2. Helma taitetaan kaksinkerroin ja ommellaan istuinosaan.
3. Ommellaan helman sivusauma.
4. Ommellaan napit.
5. Asetetaan liukueste jakkaran istuinosan päälle.
6. Asetetaan vaahtomuovi liukuesteen päälle.
7. Asetetaan päällinen vaahtomuovin päälle.
8. Pujotetaan nyöri ja solmitaan viimeiseen jalkaan.

Päällisen voi tehdä tiukemmaksikin, mutta kokeilun kautta päädyin tällaiseen. Nyörit ja liukueste pitävät päällisen hyvin paikoillaan.

Uusi päivitys samoilla kankailla

Päivitetty: 12.3.2021

Vaihdoin vanhat nyörit paksuun muurarin naruun ja lisäsin istuimeen napin ja ristiin-nyörityksen sekä yhden 2,5 cm:n vahvuisen vaahtomuovin pehmusteeseen. Tällä kertaa niittasin päällisen istuimen alle ja vedin reunan nyörin nappilenkin läpi. 

Nappi on kiinnitetty muurarin narulla, joka on vedetty istuimen reiän läpi ja solmittu tyhjään lankarullaan, jonka avulla lanka kierrettiin todella tiukaksi, jolloin nappi painui syvemmälle pehmusteeseen. Langan kierteet pysyvät purkautumatta, kun lankarullan läpi ruuvattiin pitkä ruuvi, joka toimii stopparina ja pitää samalla napin syvällä pehmusteessa.

Istuimen päällä olevan nyörityksen aloitin sitomalla lenkkisolmulla muurarin narun jakkaran jalkaan. Vedin narun istuimen päältä, kiersin kerran napin ympäri ja jokaisen jalan  takaa. Langan kierto jalan takaa tulevaan naruun, jotta naru osuu kiristämällä jalan keskikohtaan... Viimeisen jalan kohdalla vedin langan jakkaran alla vastapäiseen jalkaan ja solmin parilla merimiessolmulla. Lopuksi niittasin narun pään pohjaan.

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Lyhdyistä käytännölliset kalusteet

Jokunen vuosi sitten Minimanissa oli myynnissä suuria ulkolyhtyjä, joiden koko loi ensisilmäykseltä tuntuman ennemminkin huonekalusta kuin ulkolyhdystä – siitäkin huolimatta, että esineen päällimmäisenä osana oli kartiomallinen peltikatto, jonka keskellä oli lyhdylle ominainen korotus ilmareikineen.

Ostin lyhtyjä neljä kappaletta jo valmiiksi miettimiini kohteisiin. Nämä kohteet olivat olohuone ja eteinen. 

Säilyttimiksi ja kukkapylväiksi olohuoneeseen

Olohuoneeseen tein kahdesta lyhdystä säilytyskalusteet, joiden ikkunallinen osa muuttui vitriiniksi ja laatikot säilytyslaatikoiksi, joissa toisessa kalusteessa on ompelutarvikkeet ja toisessa sekalaista tavaraa tulentekovälineistä usp-tallentimiin yms. Olohuoneen kalusteena ne toimittavat myös kukkapylvään virkaa.

Eteisen kalusteeksi

Eteiseen tarvittiin joku senkkimäinen kaluste, jossa löytyisi myös kengille säilytystilaa. Kahdesta lyhdystä tuunattiin alustat tummaksipetsatun liimapuun alle, jonka reunaan lisäsättiin kulmalista verhovaijeria varten. Kun nauhakujallinen verho ripustettiin vaijeriin, sen taakse muodostui kengille säilytystila. – Senkin kantta ei ole ollut tarvetta kiinnittää mitenkään. 

Jätin kannen pitkäksi, koska alussa oli tarkoitus lisätä sivuille vielä pienet vetolaatikot. Kannen pituus ei ole kuitenkaan haitannut, vaikka laatikoita ei tullutkaan.

Senkin kannen alapintaan ruuvattiin silmukkaruuvit joihin voi ripustaa kenkäripustimella saappaita. Myös lattialle mahtuu monet kengät piiloutumaan verhon taakse.

– Valitettavasti en saanut kuvaa parempilaatuiseksi.

Pintakäsittelyt ja lisämateriaalit

Olohuone:

• petsaus
• kansi liimapuusta
• koristeniitit kannen etukulmiin ja laatikoiden kulmiin.

Eteinen:

• maalaus mattapintaisella paneelikattomaalilla
• valepatina ruskealla petsillä
• liimapuukansi, joka on petsattu
• verholista kannen etureunaan (kulmalista, jonka toinen puoli on kiinnitetty kanteen)
• verhovaijeri
• silmukkaruuvit verhovaijerille ja saappaiden ripustustukseen kannen alle.

– Näitä oli nopea ja mukava tuunailla 😊

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Vanha, riittoisa ruokakaluston kaappi

Tämä aamiais-/baarisitiski on tehty vanhasta ruokakaluston kaapista, joka on toiminut aiemmin olohuoneen kirjahyllynä jo muutamissa aiemmissakin kotiosoitteissa vuosien varrella. Ostovuosi oli 1980.

Alaosaan on lisätty korotukset, joiden päällä on kajuutan pöytää muistuttava, vanhan sohvapöydän kansi, jollainen on myös pienemmässä koossa "katoksena". Vitriinissä ja välitilassa on valot. 

Tiskin sisäosaan piiloutuvat kotiteatterilaitteet ja tulostin. Lisäksi osa keittiotarvikkeista on löytänyt paikkansa vitriinistä, laatikoista ja tiskin alakaapista.

Hyllyssä on ollut alkujaan kaksi vtiriiniä, jotka on tässä taustalevyjen poiston jälkeen liitetty takaosastaan vastakkain. Ovet ovat sekä olohuoneen että keittokomeron puolella. 

Baarituolit sain tuttavaltani, jonka baarissa ne ovat aikoinaan olleet. Jalkojen lyhentäminen, istuinosan petsaus ja istuintyynyt tekivät tuoleista toimivat ja siistit.

Kaikki ruokakaluston kaapin osat eivät menneet aamiaistiskiin, vaan siinä ollut hyllyossa on nykyisin sohvan päätyseinällä kirjalyllynä. Toinen kaksiovinen alakaappi on makuuhuoneessa lipastona. - Kyllä uusiokäyttö kannattaa.

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Vessapaperiteline puuhelmistä

Tällä kertaa tuli tarve palata elämän perusasioihin ja tehdä jotain yksinkertaista ja silmää miellyttävää. – Kun kaapista löytyy vuosiksi unohtuneet puuhelmet, ei ilmaiseen vessapaperitelineeseen paljon muuta kaivatakaan.

Nylon-naru on vedetty puuhelmien (12 kpl.) läpi ja kiinnitetty, painamalla proppu helmen reikään niin, että naru jää väliin. Helmen läpimitta on 2,7 cm. – Saattaa olla, että helmi on alkujaan ollut läpimitaltaan 3 cm.

Naruun kannattaa jättää pari cm tyhjää, jotta wc-rulla pyörii kunnolla.

Lopuksi silmukkaruuvit molempiin päihin. Toisen pään silmukkaruuvin lenkki avataan pihdeillä vähän auki, jotta saadaan wc-rulla myös vaihdettua.

Silmukkaruuvit tarvitaan myös vastakappaleiksi, jotta helminauha saadaan ripustettua. Tässä kiinnitys seinäkaapin alapohjaan.

Kukkakoriste on vanha kynttilämansetti.

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,
jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Talonumeron fiksaus

Tämä esine oli alkujaan pihakoriste, jossa on ollut maahan upotettava varsi ja teksti: "Tervetuloa". Vuosia sitten se stailattiin talonumeroksi.

Aika kului ja talonumero-kapistus alkoi kasvattamaan sammalta katollaan, eikä tarrana oleva numero pysynyt enää kiinni.  - Oli aika uudistua.

Vesikaton materiaali leikattiin vajasta löytyneistä taimiruukuista.
Messinkinen verhonrengas oli just oikean kokoinen yläkerran ikkunakehykseksi.
Ikkuna-aukon taakse on kiinnitetty polkupyörän heijastin.
Käytössä heikoksi osoittautunut seinäkoukku saa nyt koristaa katon harjapäätyä yhdessä vanhasta vyöstäni peräisin olevan messinkipallon kanssa.
Numero- ja seinämaali on peräisin mökkini maalinjäännöksistä.

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Säilytin ja jakkara rahkapurkista

Kun 5 kg:n maitorahkapurkkki tyhjeni, kiinnitin heti huomioni sen vahvaan mateeriaaliin. Mietteissä oli irrottaa siitä etiketti ja tehdä siitä kissanruokien säilytysämpäri, mutta aikani sitä pyöriteltyäni, se alkoi näyttämään lasten jakkaralta.

Muistin käsityöarkussani olevan keskeneräisen virkkaustyön, josta oli aikoinaan tarkoitus tulla koristetyynyn päällinen. Päättelin siitä langat ja sovitin rahkapurkin päälle. Kesken jäänyt työ sopi niin hyvin, että innostuin virkkaamaan päällisen myös purkin kanteen.

"Nälkä kasvoi syödessä" tässäkin hommassa, joten kannen saatua päällisen, halusin tehdä sille saranan ja sulkemismekanismin. Näihin kohteisiin löytyi materiaali ompelulaatikosta, jonne olin aikoinaan varastoinut talvitakkini sisältä poistamani nauhat, joiden merkitystä en ollut koskaan tajunut.

Kanteen sarana ja sulkija

Nauhoissta muodostui sekä saranat, että kannen sulkemislenkki. Hihna oli helppo pujottaa virkkauksen silmukoiden väleistä ja sitoa piiloon käänteen alle, joka oli muodostunut siitä, että päällisen ylimenevä osa oli käännetty kaksinkerroin purkin reunan levennyksen päälle.

Saranapuolella, eli purkin takaosassa, jätin nauhojen päät roikkumaan käännöksen alta.

Sulkemis-, eli etupuolella, nauha on solmittu siitä kohdin, mihin suunnittelin napin tulevan. Tälläkin puolella jätin nauhojen päät pitkiksi.

Päällystin ison napin mustalla trikoolla, joka oli peräisin vanhasta T-paidasta. Pujotin napin lenkistä mustan pussinsulkijan. Painoin sulkijan päät päällisen nurjalle puolelle ja kiersin ne keskenään.
– Oli muuten kätevä tapa kiinnittää nappi.

Kannen päällinen ja pehmuste

– Virkkasin kannen päällisen kaksikerroksisilla pylväillä. En kaventanut, mutta tein pari pylväskierrosta suuremman kuin purkin kansi. Punoin langasta nyörin ja pujottelin reunaan pylväiden väleistä. Lopuksi kiristin nyörin ja solmin rusetiksi.

Kannen päällisen alle kannattaa laittaa n. 2 cm vahva vaahtomuovi pehmusteeksi, jos valmistunut työ on tarkoitus olla lasten jakkara. Ylhäällä olevissa kuvissa ei ole käytetty pehmustetta.

Aurinkokin pääsi kuvaan 😀

Säilytin / jakkara päällytettynä ja pehmustettuna:

Koko: korkeu: 23,5 cm, yläosan halkaisija: 22 cm, pohjan halkaisija: 20 cm

– Lisäsin 2 cm:n vahvuisen pehmusteen kannen päällisen alle. Lisäsin myös mustan trikookankaan, ettei vaahtommuovi näy virkatun päällisen läpi.

Itse pidän säilyttimen kannen ulkonäöstä enemmän pehmustettuna.




-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Tuolin irtopäällisen tekeminen

Yläkuvissa oleva tuolin irtopäällinen on yksi osa eteisen stailausprojektia, josta kerroin julkaisussa: "Laskosverhon suunnittelu ja ompelu".

Päällinen on tehty Jugend-tyyppisen keittiötuolin päälle samoista kankaista, joita on käytetty eteisen muissakin tekstiileissä. Lisänä on vain istuin- ja selkänojaosassa käytetty huonekalukangas.

Huonekalukangas oli hyvä valinta, mutta helmaan olisi kannattanut käyttää jotain ryhdikkäämpää kangasta. Ihastuin tähän helmakankaaseen, koska se muistuttaa pellavaa. Kuvista voi huomata, että valo saattaa tehdä ohueen helmakankaaseen kummallisia laikkuja.

Omistan myös toisen, samoilla kaavoilla tehdyn päällisen, joka on materiaaliltaan punaista lammusta. Vaihdan sen käyttöön aina kun haluan vaihtelua.

Irtopäällisen tekeminen

Ompelu oli osaltaan haasteellista, koska istuinosan huonekalukangas oli niin paksua, että tikkausvaiheessa ommeltava kohta ei ollut mahtua paininjalan alle. Tuolin kulmakohdissa paksut saumat olisivat vaatineet pienen suurennuksen leikkausvaiheessa, jotta päällinen olisi istunut paremmin. Kyse oli kuitenkin parista millistä, joten höyryttäminen sai mielestäni kankaan antamaan sopivasti periksi, jotta istuvuus parani. Ompeleet työn nurjalla puolella eivät ole omaan silmääni tarpeeksi siistit.

Jos tekisin tuolin irtopäällisen uudelleen, leikkaisin nykyisten 1 cm:n saumavarojen sijasta 1,5 cm:n saumavarat, jotta paksun huonekalukankaan tikkaaminen ja liittäminen ”rispaaviin” kappakankaisiin olisi ollut helpompaa. Samalla myös nurjan puolen työnjälki tulisi siistimpää.

Kaavoitus

Kaavoitus on aloitettu vetämällä maalarinteipit tuolin keskilinjaa ylhäältä alas asti. Teippeihin on piirretty kynällä viiva ilmaisemaan tarkemmin tuolin keskilinjaa, johon saakka kuitukangas sovitettiin "puolituoliin" ja kiinnitettiin nuppineuloilla ja teipillä.

Kun kuitukangaskaava on muotoiltu, merkitään niihin klipit tarvittaviin kohtiin. Linkkinä on mukana PDF-tiedosto, jossa on 1:10 ja 1:20 kokoiset kaavat, joista voi päätellä kaavojen muodoista, mihin kohtaan tuolia ne sijoittuvat. PDF-ohjeessa on myös kaava-asettelumalli, läpileikkauskuvat ja ompeluohje.

PDF-ohje

– Jos innostut tekemään tuolin irtopäällisen, toivon, että näistä ohjeista on apua.

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Rahin uusi verhoilu

Vapaaehtoinen harjoitustyö

Muutama vuosi sitten opiskelin sisustusalaa. Yksi osio koulutuksessa oli sisustustekstiilien valmistaminen, josta kiinnostuin siinä määrin, että suunnittelin harrastauksena ja lisäharjoituksina joitakin sisustustekstiilejä myös kotiini. Tämä rahi on yksi sellainen. 

Alkuperäiset kuvat olin jossain vaiheessa poistanut koneelta, joten tässä on käytetty PowerPointista kuvaksi tallennettuja sivuja. Valitettavasti kuvien terävyys ei ole paras mahdollinen.

Rahin koko ilman verhoilua

Pohja: 33 x 33 cm
Korkeus: 25 cm

Rahin alusmateriaalit

Rahin runko on mdf-levyä.

Vanua on käytetty vain istuinosassa. Keskellä istuinta vanua on 5 - 7 cm, ohennen kohti reunoja.

Rahi on vanuttamisen jälkeen "aluskatettu" kauttaaltaan ohuella kankaalla. - Aluskankaaksi käy mikä tahansa kangas. Aluskangas on kiinnitetty nitomalla.

Rahin pohjassa on kulmissa
1 cm:n korkuiset kuminapit.

Kuvassa uudet kaavat sovituksessa

• Täytteet on irrotettu ja asetettu takaisin eri muotoon
• kaavat on alkujaan muotoiltu kuitukankaasta ja leikattu rahin päällä, nuppineulakiinnitysten avulla
• saumavarat 1,5 cm
• helman päärme 2 cm (leikatessa varattu päärmeelle 4 cm).

Kaavat on muotoiltu ja leikattu rahin päällä, jonka jälkeen ne on irrotettu ja jäljennetty kaavapaperille. Samalla on taspainotettu kaavat, leikkaamalla ne symmetrisiksi niin, että jokainen sivu ja kulmien sisälaskokset ovat tulleet saman muotoisiksi ja kokoisiksi.

Kuitukankaasta on leikattu tehtyjen kaavojen mukaan koekaavat, jotka on sovitettu rahin päälle. Tässä vaiheessa on voitu tehdä parannuksia ja mahdolliset korjaukset kaavoihin.

Terenauhat on leikattu 3 cm leveänä nauhana samasta raidallisesta kankaasta, kuin kulmissa olevien laskosten pohjat. Terenauhoissa ei ole pauloja. Ne jäävät näkyviin saumasta n. 5 mm.

Uusi päällinen on nidottu kiinni kulmista, laskoksen pohjan reunasaumasta, joten niitit ovat jääneet piiloon helman alle.

Tein kaavoista PDF-tiedoston, joilla on vastaisuudessa helppo aloittaa kaavojen sovittaminen ja muotoileminen hyvään muotoon. Aion käyttää niitä taas, kun vaihdan uuden kankaan rahiini.

Tulostuskoko A3: Rahin päällisen PDF-kaavat / luonnoskaavat
Tulostuskoko: A4: Raahin päällisen PDF-kaavat / luonnoskaavat (2-osainen helmakaava)
Kaavat ovat luonnollisessa koossaan (tarkkuus tarkistetaan sovittamalla).

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Suihkepullojen tilaasäästävä säilytystapa

Naru korvasi seinähyllykön

Suihkepullot narusäilyttimessä.

Tänä keskiviikkona "ilmoittauduin" itse Metsärinteen tontun blogivieraaksi, koska halusin tämän idean samaan sarjaan roskapussipiilon ja jääkaapin voiveitsiripustimen kanssa.

Vaikka kotini on välillä ihan sekaisin, pidän huolen siitä, että keittiö ja kylpyhuone ovat puhtaat. Olen myös mieltynyt käyttämään itsesekoittamiani pesuaineliuoksia, joiden parhaiksi säilytysastioiksi ovat osoittautuneet suihkepullot.
– Näin ollen, esimerkiksi kylpyhuoneessa tarvitaan ainakin kolmea erilaista pesuaineliuosta, joista yksi on kalkinpoistoon, yksi peilien pesuun ja yksi muiden pintojen pesuun.

Minulla on aika pieni kylpyhuone, joten seinäkaapin ja allaskaapin lisäksi ei huvittaisi enää täyttää seinäalaa millään tilaavievällä hyllyköllä.
– Siitä syntyi idea tehdä suihkepulloilleni säilytyskaluste narusta.

Kestävää narua ja silmukkasolmuja

Ensimmäinen "narusäilyttimeni" oli juuttinarua, koska pidän luonnonmateriaaleista. Valitettavasti se ei kestänyt, vaan silmukat kuluivat poikki aika nopeasti.
– Nykyinen naru on muurarinnarua, joka ei ole osoittanut vielä puolenvuoden käytön jälkeen minkäänlaista kulumista.

Naruun on tehty lenkkisolmuja n. 12 cm:n välein. Se tuntui olevan hyvä väli tuon tyyppisille suihkepulloille. Tämän narusäilyttimeni olen ripustanyt kylpyhuoneeni seinänaulakkoon. 

– Tällainen voisi olla tilaasäästävä ratkaisu myös siivouskomerossa.
– Entäs vaatekaapissa? – Silmukoihin ripustettaisiin henkarivaatteita allekkain.


-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta, 
jaathan sitä eteenpäin, kiitos.