Vanha, riittoisa ruokakaluston kaappi

Tämä aamiais-/baarisitiski on tehty vanhasta ruokakaluston kaapista, joka on toiminut aiemmin olohuoneen kirjahyllynä jo muutamissa aiemmissakin kotiosoitteissa vuosien varrella. Ostovuosi oli 1980.

Alaosaan on lisätty korotukset, joiden päällä on kajuutan pöytää muistuttava, vanhan sohvapöydän kansi, jollainen on myös pienemmässä koossa "katoksena". Vitriinissä ja välitilassa on valot. 

Tiskin sisäosaan piiloutuvat kotiteatterilaitteet ja tulostin. Lisäksi osa keittiotarvikkeista on löytänyt paikkansa vitriinistä, laatikoista ja tiskin alakaapista.

Hyllyssä on ollut alkujaan kaksi vtiriiniä, jotka on tässä taustalevyjen poiston jälkeen liitetty takaosastaan vastakkain. Ovet ovat sekä olohuoneen että keittokomeron puolella. 

Baarituolit sain tuttavaltani, jonka baarissa ne ovat aikoinaan olleet. Jalkojen lyhentäminen, istuinosan petsaus ja istuintyynyt tekivät tuoleista toimivat ja siistit.

Kaikki ruokakaluston kaapin osat eivät menneet aamiaistiskiin, vaan siinä ollut hyllyossa on nykyisin sohvan päätyseinällä kirjalyllynä. Toinen kaksiovinen alakaappi on makuuhuoneessa lipastona. - Kyllä uusiokäyttö kannattaa.

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Kahvimukiteline etikkapullosta

Järjestystä ja käytännöllisyyttä

Kahvimukiteline päällystettynä ja ilman päällistä (kork. 27 cm).

Sosiaalisen median DIY (tee itse) -ryhmät ovat pullollaan PET-muovipulloista jalostettuja tuotteita. Myös kahvimukitelineitä löytyy monin eri tavoin valmistettuina. Tämä versio pyrkii olemaan mahdollisimman yksinkertainen. Olen myös kiinnittänyt huomiota siihen, että se ei pudottele mukeja itsestään, tai pyri luovuttmaan ottajalle monta mukia kerrallaan, yhden halutun sijasta.

Tässä mallissa on käytetty etikkapulloa, koska se on kaikilta muodoiltaan suora.
– Suora pohja on helpompi muotoilla toimivaksi.

Kahvimukitelineen Materiaalit:

• 1.5 l:n tyhjä, PET-muovinen etikkapullo
• lasisen säilykepurkin peltinen kansi (halkaisija: 8,5 cm)
• peltipurkin kansi (halkaisija: 7 cm)
• kaksipuolista tarrateippiä (merkki: Karhu)
• muurarinlankaa
• pikaliimaa

Näin tein oman kahvimukitelineeni

1. Leikkasin ensin saksilla molempien päiden aukot. 
2. Viimeistelin leikkausjäljen kuperateräisillä kynsileikkureilla..
   Yläaukon halkaisuja on 7,5 cm ja ala-aukon: 6,5 cm.
3. Leikkasin n. 2 cm syvän ja 2 cm keveän, "sormenmentävän", halkion ala-aukon reunaan.
4. Leikkasin ala-aukon reunaan n. 0,7 cm syviä viiltoja, n. 0,5 cm välein.
   
   

Kahvimukitelineen alapuoli (halkaisija: 6,5 cm).

• Liimasin isomman kannen sisään pienemmän peltikannen kaksipuolisella tarrateipillä.
  Kannet liimataan sisäkkäin, jotta varmistetaan kannen pysyminen telineen päällä.
• Virkkasin muurarinlangasta kannen kokoisen ympyrän ja liimasin sen kanteen pikaliimalla. Kansi kuumenee vähän pikaliimasta, mutta jäähtyy kyllä pian.
• Kudoin sukkapuikoilla muurarinlangasta telineeseen päällisen. Se on niin napakka, ettei sitä tarvinnut liimata. Näin on helpompi halutessaan välillä vaihtaa päällistä.
• Lopuksi päällinen paikoilleen, teline seinälle, mukit sisään ja kansi päälle.

Valmis kansi päälli- ja sisäpuolelta kuvattuna.
Sisäpuolelle on liimattu toinen kansi.

Seinäänkiinnitys

Koska keittiössäni on puukuitupinnoitetut seinät, kiinnitin telineen nuppineulalla ylä- ja alalaidasta. Painoin molemmat neulat vinottain nuppinsa saakka, jotta varmasti pysyy.

Kun kyseessä on lastu- tai kipsilevy, suosittelen käyttämään proppuja ja leveäkantaisia ruuveja kiinnityksessä.

Kahvimukitelineen lataaminen

Kuvassa kupit ovat pohja ylöspäin, mutta ne voidaan asettaa myös päinvastoin, jolloin alimmainen kuppi näkyy telineen alaosasta meilkein kokonaan.
– Ulkonäöllisesti, pidän enemmän kuvassa käytetystä tavasta, vaikka hygienisempi olisi pohja alaspäin -tapa, jossa ei tarvitse koskea mukin reunaan.

Omaa silmää miellyttävä ulkoasu

Kahvimukiteline voi olla ilman minkäänlaista päällistä, mutta halutessaan sellaisen voi tehdä.

– Kudoin päällisen mummoni opettamalla mallilla, josta minulla ei ole ohjetta tähän liitettäväksi.

Mielessäni kytee myös idea vaihtopäällis-kehyksestä, joka olisi samanlaisesta etikkapullosta leikattu, telineen korkuinen kaistale, joka olisi takaa halkileikattu. Tuollaisen kehyksen voisi päällystää haluamallaan tavalla ja asettaa paikoilleen helposti "klipsauttamalla" kahvimukitelineen ympärille. Päällystemateriaaleista nousee mieleen esim. decoupage-tekniikalla tehty pinta.

– Päällinen voi siis olla mistä tahansa materiaalista. Vain mielikuvitus on rajana. 😀

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta, 
jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Tahraamaton paikka voiveitselle jääkaapissa

Säilykepurkin kannesta kätevä ripustussilmukka voiveitselle.

Harvemmin kukaan ottaa jokaiseen leivänvoiteluun puhdasta veistä. Tahriintuneen veitsen odottaminen huoneenlämmössä seuraavaa käyttökertaa ei ole kuitenkaan terveellistä, joten jääkaappissahan sen paikka tuntuisi olevan. Valitettavasti voiveitsi tahraa sijoituspaikkansa aina, jos sitä ei puhdisteta kunnolla joka käytön jälkeen.

Yksi tapa on tehdä reikä leviterasian kanteen, josta veitsen varsi saa pilkistellä käyttökertojen välillä. – Itsekin kokeilin, mutta lopetin, koska se tuntui mielestäni epähygieeniseltä ja sotkuiselta tavalta. – Välillä veitsi on ollut leviterasian päällä, talouspaperin kanssa ja ilman. 

– Eräänä iltana, puhdistaessani tomaattisosepurkkia metallijätteeseen, idea syntyi.

Jääkaapin hyllynreunaan sopivaksi taiteltu kansi.

Tekotapa

Olen käyttänyt tässä mallissa pienen tomaattisosepurkin kantta, jossa on avauslenkki.

– Periaatteessa mikä vain ohut pellin- tai muovinpala käy, joka on tarpeeksi taipuva ja johon voi leikata lenkin.

Taittelin kannen sopimaan hyllyn reunan ja hyllysyvennyksen väliin. 

– Sitten vain ripustetaan voiveitsi S-koukulla lenkkiin.

Idean hyödyt ovat

• jääkaapin hyllyn reunan ja -syvennyksen hödyntäminen
• sitä ei tarvitse kiinnittää kiinteästi esim. tarralla tai liimaamalla
• säilykepurkin kannen uusiokäyttö
• tahraamaton paikka voiveitselle jääkaapissa.

Kuinka sinä kehittelisit tätä ideaa? Saa kommentoida vapaasti. 😊

Klikkaa alla "Ei kommentteja" - tai "Kommentit" -sanoja, niin pääset kommentoimaan nimellä tai anonyyminä.

-Tse-

Muita uusiokäyttö-töitä

Jos tykkäsit julkaisusta, 
jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Roskapussipiilo Pringles-purkista

Tupsullinen roskapussipiilo

Pringles-purkkia on varmasti uusiokäytetty lukuisella eri tavalla, koska se on säilyttimenä hyvä, kestävä ja kannellinen. Varmasti joku muukin on keksinyt tehdä siitä roskapussipiilon, mutta tämä minun piiloni on erilainen kuin muut. - Aivan, kuten ne muutkin ovat yksilöinä erilaisia kuin kaikki muut. 😉

- Osaltaan syy tämän "pötkylän" tuunaamiseen oli roskapussilaatikkoon kyllästyminen. Toisaalta halusin keksiä käyttöä kauan sitten ostamalleni langalle, joka oli niin karkeaa, että mihinkään ihokosketukseen sitä ei voinut kuvitellakaan. Se oli paksujen mattojen kudonnassa käytettävää loimilankaa, jota ostin vuosia sitten erään lopettaneen kutomon jäämistöstä.

Roskapussipiilon käyttäminen

- Nykyään suositaan kauppapusseiksi kestokasseja, joten kaikki eivät enää käytä muovisia kauppapusseja roskapusseina. Jos kauppapusseja käytetään, ne voidaan laittaa purkkiin peräkkäin niin, että viimeinen pussi on aina vähän pohjastaan edellisen kantolenkissä. Näin seuraava pussi nousee aina ottokorkeureen, kun sen yläpuolinen pussi vedetään ulos.

- Jos käytetään ostettuja roskapusseja, rulla mahtuu hyvin purkista sisään. Uutta pussia ulosvedettäessäkään ei tarvitse ottaa rullaa ulos purkista, vaan se luistaa ulos ihan mukavasti.

- Itse pidän tämän ulkonäöstä, koska se näyttää ihan pellavaiselta.

Olen tarkoistuksella tehnyt punoksiin tehdyt solmut raffin näöisiksi, vetämällä lankoja erilleen keskeltä punosta niin, että vedetty kohta kiertyy omaksi ulokkeekseen punoksen sivuun.

Roskapussipiilon tekotapa ja muut materiaalit

lankaa, pikaliimaa ja rautalankaa

1. Sipaisin pikaliimaa purkin alaosaan, välittömästi peltipojan ylläpuolelle, ja painoin siihen langanpään. Kiersin lankaa tiukasti vieriviereen purkin yläreunan levennykseen saakka, lisäten liimaa kiertämisvaiheessa eri kohtiin, jotta lanka pysyisi paikoillaan.
2. Punoin samasta langasta "vanteet" ylä- ja alapäähän, ja liimasin ne pikaliimalla paikoilleen,
3. Virkkasin kannen päälle päällisen ja kiinnitin sen pikaliimalla ja muutamalla ompeleella kannen reunaan.
   
   
   
   
   
4. Kannen kahva on tehty lävistämällä kansi rautalangalla ja sulkemalla se lenkiksi. Lenkki on päällystetty oikealta puolelta samalla langalla virkkaamalla.
5. Kansi ommeltiin kiinni muutamalla pistolla ylävanteeseen (kannen sarana).
6. Tein tupsun kietämällä lankaa kämmenen ympärille. Kiersin tupsuun "pohjan", kierämällä lankaa monia kerroksia lankanipun ympärille. Päättelin langan solmiamalla ja piilottamalla solmun lankakieppien väliin.
7. Punoin lankaa vahvemmaksi ja kiinnitin toisen pään tupsuun, ja toisen pään kannen virkkamalla päällystettyyn rautalankalenkkiin (kahvaan).

-Tse-

Muita uusiokäyttö-töitä

Jos tykkäsit julkaisusta, 
jaathan sitä eteenpäin, kiitos.