Katariinan mp-tuunaus 2.

Päällisen "makkaroiden" aikaansaamiseksi tarvitaan ohutta (3mm) vaahtomuovimattoa, lakanakangasta ja sprayliimaa. 

Liimalla saadaan kangas pysymään vaahtomuovin päällä, mutta ei ole pakollinen. 

– Liika liimankäyttö sotkee ompelukoneen neulan ja ompelemisesta voi tulla hankalaa. 

Piirretään makkaroiden leveydet kankaalle. Piirtäminen auttaa hahmottamaan makkaroiden leveyden ja ompelemaan suoraan.

Kun on ommeltu suorat ompeleet viivojen mukaan, tehdään taitos ensimäiseen "makkaraväliin" ja tikataan nurjalta puolelta ensimmäisen sisäänotto parin millin päästä. Kun kaikki taitokset on ommeltu, päällipuolelta näyttää, kuin päällisen nahka olisi ommeltu erillisistä kaitaleista.

Kaavojen piirtämisessä hyödynnetään vanhaa päällistä ja satulan runkoa.

Kun kaikki makkarat on ommeltu, leikataan kangas muotoonsa ja piirretään ommelten paikat.

Kun satulan runko on siistitty ja maalattu, liimataan halutun paksuinen pehuste satulan rungon päälle. 

Pehmuste voi olla vaikka retkipatjaa. - Itse suosin auton äänieristelevyä koska siinä on oma liima.

Penkin taakse haluttiin heltta, joten sellanen piti keksiä omasta päästä. 

Heltassa on kaksi kangasta jotka ommetiin ensin oikeat puolet vastakkain, sitten käännettiin. Reuna ommellaan vielä yhteen, näin estetään heltan pussittuminen. 

Penkki alkaa näyttämään penkiltä. Vaikein osuus on edessä. Etureunaan tulee eniten kangasta ja kone saattaa olla tässä vaiheessa aika kovilla.

– Seuraavalla kerralla palataan vielä tallin sisustukseen ja jatketaan satulantekoa.

- Katariina -

Muut julkaisut:

• Katariinan mp-tuunaus (ensimmäinen osa)
• Katariinan mp-tuunaus 3.

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Talonumeron fiksaus

Tämä esine oli alkujaan pihakoriste, jossa on ollut maahan upotettava varsi ja teksti: "Tervetuloa". Vuosia sitten se stailattiin talonumeroksi.

Aika kului ja talonumero-kapistus alkoi kasvattamaan sammalta katollaan, eikä tarrana oleva numero pysynyt enää kiinni.  - Oli aika uudistua.

Vesikaton materiaali leikattiin vajasta löytyneistä taimiruukuista.
Messinkinen verhonrengas oli just oikean kokoinen yläkerran ikkunakehykseksi.
Ikkuna-aukon taakse on kiinnitetty polkupyörän heijastin.
Käytössä heikoksi osoittautunut seinäkoukku saa nyt koristaa katon harjapäätyä yhdessä vanhasta vyöstäni peräisin olevan messinkipallon kanssa.
Numero- ja seinämaali on peräisin mökkini maalinjäännöksistä.

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Virkattu kukkaruukun päällinen

Virkkasin ruman, altakastelevan ruukun päälle verkkovirkkauksella päällisen. Makuuhuoneessa on tuon värisiä tekstiilejä, joten omaa silmää miellyttää näin uutuutena.

Päällinen on virkattu poikittain ja liitetty päät yhteen.

Malli: 3 kjs ja kiinteä silmukka ketjusilmukakaareen. Kerrosten lopussa 6 kjs.

Yksinkertainen verkkovirkkaus riitti hyvin tähän esineeseen.

Koukku: 4,5

Virkkasin sulkemisen jälkeen vielä helmaan 3 riviä puolipylväitä kohovirkkauksella.

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Pitsiliina - Jasmiina

Vielä löytyi Jasmiina-liina kuvasta virkattavaksi. Tämän liinan virkkasin kukkatolpan virkaa hoitamaan siirtyneelle, kuluneelle jakkaralle, joka toimii tässäkin kuvausalustana.

Olen laittanut alle kuvat myös oikealta ja nurjalta puolelta, jotta reunan kuvioista saisi paremmin selvää.

Virkuukoukku: 1,5

Lanka: 4-säikeinen kalalanka

Koko: n. 31 cm

Oikea puoli

Nurja puoli

Virkkaahan tästä, tai sovella omaksi malliksesi 😊

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Katariinan mp-tuunaus

Tutustutaan Katariinaan, talliin ja moottoripyörän satulan verhoiluun

Katariina on ollut pienestä pitäen käsityöihminen. Käsityöalat ovat vaihtuneet iän ja elämäntilanteen mukaan, mutta aina on ollut jotain työstettävää meneillään. 

Nykyään hänen kiinnostuksensa ja harrastuksensa kohteena ovat moottoripyörät, joiden kustomoinnissa hän on ollut avoparinsa kanssa mukana työvaiheesta riippumatta. 

Aika-ajoin moottoripyörät kuljettavat häntä ja elämänkumppania jopa ympäri Eurooppaa. Joskus pyörät matkustavat mukana pakettiauton takaloosissa, tai kuljettavat pariskuntaa satulassaan, milloin minnekin. Kohteena ovat usein erilaiset mb-messut ja -näyttelyt, joista on tuotu kotiin myös palkintoja.

Myös tallin sisustaminen on yksi pariskunnan lempipuuhista. Talliin on rakennettu jämäkästä puutavarasta myös parvi, jossa on mukava viettää aikaa ilman tuunaamisiakin.

– Annetaan puheenvuoro Katariinalle.

Vuosien varrella kerätyt palkinnot: Ruotsi, Tanska Hollanti, Norja, Itävalta ja Suomi. 

Vessa on saanut kalusteiksi vanhat Wärtsilän pöntön ja lavuaarin. 

Lavuaari löytyi siskon miehen isän vanhasta varastosta ja se oli vielä paketissa, eli on tuliterä.

Pönttöä jouduttiin etsimään jonkun aikaa, ennen kuin täydellinen löytyi Tampereelta. Pönttö tuli suoraan käytöstä, remontin alta.

Alakaappi on isännän vanha seinäkaappi. Lattiamatto on Porin prismasta haettu.

Ovi on oikeasti komeron ovi, joka on haettu Antiq -liikkeestä. Liikkeen omistaa Arto Laaksoharju, joka ostaa ja myy antiikkia.

Takaseinän ”tapetti” on varaosaluettelon sivuja ja näyttelyn esillepanolappuja. – Muistojen seinä J

Liikennevalot kertovat, onko vessa varattu vai ei.

Tilanpuutteen vuoksi yksi pyöristä nostettiin hyllylle ja asennettiin tunnelmavalaistus.

Yläkertaan vievä portaikko on saanut katuvalot ja humoristiset taulut. 

Satulan verhoilu

Vuosia sitten tehty penkki. – Tämä ommeltiin käsin, koska konetta ei oltu vielä hankittu. 

Penkin nahka joutaa aina roskiin, kun sen purkaa vanhasta penkistä, koska 

niittien poraaminen irti pellistä rikkoo nahan niin pahasti, ettei sitä voi käyttää enää.

Tarvikkeet:

Sakset, kynä ja voimapaperia:

Kaavan tekemiseen tarvittavat välineet

Ompelukone:

Käsin ompeleminen on joskus ainut vaihtoehto, mutta käytetään konetta sielä missä voidaan.

Reunakumi:

Metallivahvisteinen reunakumi naputellaan vasaralla penkin reunaan. Kumin tarkoitus on suojata kangasta terävältä pellinreunalta.

Reunanauha:

Reunanauhalle tehdään nahasta tasku, johon nauha pujotetaan. Reunanauha tulee penkin sivu- ja päälliskankaan väliin.

Keinonahkaa:

Nahka on suojattu homeelta. Nahalla verhoillaan koko penkki.

Vaahtomuovia:

Vaahtomuovilla saadaan penkkiin "makkarat" istuinosaan.

Huopakangas:

liimataan lopuksi kontaktiliimalla (Bostik) penkin pohjaan peittämään niittien pohjat.

Tässä vaiheessa päällimmäiseen nahkaan on ommeltu vaahtomuovi ja pala vanhasta lakanasta. 

Lakanakangas auttaa ompelussa, koska vaahtomuovi on tahmeaa ommeltavaa. 

Makkaroiden leveydet määräytyvät tässä vaiheessa.

Makkarat viimeistellään ompelemalla nurjalta puolelta kankaat kaksinkeirroin.

Seuravassa julkaisussa päästään tekemään kaavat ja jatketaan ompelua.

- Katariina -

Muut julkaisut:

• Katariinan mp-tuunaus 2.
• Katariinan mp-tuunaus 3.

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Säilytin ja jakkara rahkapurkista

Kun 5 kg:n maitorahkapurkkki tyhjeni, kiinnitin heti huomioni sen vahvaan mateeriaaliin. Mietteissä oli irrottaa siitä etiketti ja tehdä siitä kissanruokien säilytysämpäri, mutta aikani sitä pyöriteltyäni, se alkoi näyttämään lasten jakkaralta.

Muistin käsityöarkussani olevan keskeneräisen virkkaustyön, josta oli aikoinaan tarkoitus tulla koristetyynyn päällinen. Päättelin siitä langat ja sovitin rahkapurkin päälle. Kesken jäänyt työ sopi niin hyvin, että innostuin virkkaamaan päällisen myös purkin kanteen.

"Nälkä kasvoi syödessä" tässäkin hommassa, joten kannen saatua päällisen, halusin tehdä sille saranan ja sulkemismekanismin. Näihin kohteisiin löytyi materiaali ompelulaatikosta, jonne olin aikoinaan varastoinut talvitakkini sisältä poistamani nauhat, joiden merkitystä en ollut koskaan tajunut.

Kanteen sarana ja sulkija

Nauhoissta muodostui sekä saranat, että kannen sulkemislenkki. Hihna oli helppo pujottaa virkkauksen silmukoiden väleistä ja sitoa piiloon käänteen alle, joka oli muodostunut siitä, että päällisen ylimenevä osa oli käännetty kaksinkerroin purkin reunan levennyksen päälle.

Saranapuolella, eli purkin takaosassa, jätin nauhojen päät roikkumaan käännöksen alta.

Sulkemis-, eli etupuolella, nauha on solmittu siitä kohdin, mihin suunnittelin napin tulevan. Tälläkin puolella jätin nauhojen päät pitkiksi.

Päällystin ison napin mustalla trikoolla, joka oli peräisin vanhasta T-paidasta. Pujotin napin lenkistä mustan pussinsulkijan. Painoin sulkijan päät päällisen nurjalle puolelle ja kiersin ne keskenään.
– Oli muuten kätevä tapa kiinnittää nappi.

Kannen päällinen ja pehmuste

– Virkkasin kannen päällisen kaksikerroksisilla pylväillä. En kaventanut, mutta tein pari pylväskierrosta suuremman kuin purkin kansi. Punoin langasta nyörin ja pujottelin reunaan pylväiden väleistä. Lopuksi kiristin nyörin ja solmin rusetiksi.

Kannen päällisen alle kannattaa laittaa n. 2 cm vahva vaahtomuovi pehmusteeksi, jos valmistunut työ on tarkoitus olla lasten jakkara. Ylhäällä olevissa kuvissa ei ole käytetty pehmustetta.

Aurinkokin pääsi kuvaan 😀

Säilytin / jakkara päällytettynä ja pehmustettuna:

Koko: korkeu: 23,5 cm, yläosan halkaisija: 22 cm, pohjan halkaisija: 20 cm

– Lisäsin 2 cm:n vahvuisen pehmusteen kannen päällisen alle. Lisäsin myös mustan trikookankaan, ettei vaahtommuovi näy virkatun päällisen läpi.

Itse pidän säilyttimen kannen ulkonäöstä enemmän pehmustettuna.




-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Hyönteishotelli pörriäisille

Tiina päätti osallistua pörriäisten ongelmanratkaisuun.

– Innostuin "Pelasta pörriäiset" -ohjelmasta niin, että aloitin tekemään hyönteishotellia.

 

Tarvittiin:

• lautaa kehikoksi ja
• sisälle männyn ja kuusenkäpyjä
• kortetta monen kokoista
• puuta, joihin porasin erikokoisia reikiä
• verkkoa eteen pieni palanen.
  
  Hyönteishotellin koko: leveys: 25 cm, syvyys: 17 cm, korkeus: 50 cm.

– Sijoitin sen puutarhaan vanhan vaahteran kylkeen, jossa on lähistöllä marjapensaat. 


- Tiina Tuominen -

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Tuolin irtopäällisen tekeminen

Yläkuvissa oleva tuolin irtopäällinen on yksi osa eteisen stailausprojektia, josta kerroin julkaisussa: "Laskosverhon suunnittelu ja ompelu".

Päällinen on tehty Jugend-tyyppisen keittiötuolin päälle samoista kankaista, joita on käytetty eteisen muissakin tekstiileissä. Lisänä on vain istuin- ja selkänojaosassa käytetty huonekalukangas.

Huonekalukangas oli hyvä valinta, mutta helmaan olisi kannattanut käyttää jotain ryhdikkäämpää kangasta. Ihastuin tähän helmakankaaseen, koska se muistuttaa pellavaa. Kuvista voi huomata, että valo saattaa tehdä ohueen helmakankaaseen kummallisia laikkuja.

Omistan myös toisen, samoilla kaavoilla tehdyn päällisen, joka on materiaaliltaan punaista lammusta. Vaihdan sen käyttöön aina kun haluan vaihtelua.

Irtopäällisen tekeminen

Ompelu oli osaltaan haasteellista, koska istuinosan huonekalukangas oli niin paksua, että tikkausvaiheessa ommeltava kohta ei ollut mahtua paininjalan alle. Tuolin kulmakohdissa paksut saumat olisivat vaatineet pienen suurennuksen leikkausvaiheessa, jotta päällinen olisi istunut paremmin. Kyse oli kuitenkin parista millistä, joten höyryttäminen sai mielestäni kankaan antamaan sopivasti periksi, jotta istuvuus parani. Ompeleet työn nurjalla puolella eivät ole omaan silmääni tarpeeksi siistit.

Jos tekisin tuolin irtopäällisen uudelleen, leikkaisin nykyisten 1 cm:n saumavarojen sijasta 1,5 cm:n saumavarat, jotta paksun huonekalukankaan tikkaaminen ja liittäminen ”rispaaviin” kappakankaisiin olisi ollut helpompaa. Samalla myös nurjan puolen työnjälki tulisi siistimpää.

Kaavoitus

Kaavoitus on aloitettu vetämällä maalarinteipit tuolin keskilinjaa ylhäältä alas asti. Teippeihin on piirretty kynällä viiva ilmaisemaan tarkemmin tuolin keskilinjaa, johon saakka kuitukangas sovitettiin "puolituoliin" ja kiinnitettiin nuppineuloilla ja teipillä.

Kun kuitukangaskaava on muotoiltu, merkitään niihin klipit tarvittaviin kohtiin. Linkkinä on mukana PDF-tiedosto, jossa on 1:10 ja 1:20 kokoiset kaavat, joista voi päätellä kaavojen muodoista, mihin kohtaan tuolia ne sijoittuvat. PDF-ohjeessa on myös kaava-asettelumalli, läpileikkauskuvat ja ompeluohje.

PDF-ohje

– Jos innostut tekemään tuolin irtopäällisen, toivon, että näistä ohjeista on apua.

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Banaani-/appelsiini -ruisvoileipä

Tämän keskiviikon julkaisu ei liity käsitöihin muuten kuin siinä, että kyseessä on käsinvalmistettu voileipä.

Julkaisen tämän siksi, että tavanomaisten voileiväntekoaineksien puuttumisen vuoksi rakensin voileivän, jonka syötyäni oli saatava toinenkin. Ei siksi, että jäi nälkä, vaan siksi, että oli niin hyvää.

Ainekset: 

• Taikaruis 100 % leipää (varmasti jokin muukin käy)
• appelsiinimarmeladia
• banaania
• kanelia (voi olla kaakaojauhettakin, tai jättää kokonaan pois)

Nautin kahvin kanssa, mutta voin vain kuvitella, kuinka hyvältä maistuisi kaakaon kanssa.
– Makuasioita 😊

Siitä vain kokeilemaan – Suosittelen

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.