Lyhdyistä käytännölliset kalusteet

Jokunen vuosi sitten Minimanissa oli myynnissä suuria ulkolyhtyjä, joiden koko loi ensisilmäykseltä tuntuman ennemminkin huonekalusta kuin ulkolyhdystä – siitäkin huolimatta, että esineen päällimmäisenä osana oli kartiomallinen peltikatto, jonka keskellä oli lyhdylle ominainen korotus ilmareikineen.

Ostin lyhtyjä neljä kappaletta jo valmiiksi miettimiini kohteisiin. Nämä kohteet olivat olohuone ja eteinen. 

Säilyttimiksi ja kukkapylväiksi olohuoneeseen

Olohuoneeseen tein kahdesta lyhdystä säilytyskalusteet, joiden ikkunallinen osa muuttui vitriiniksi ja laatikot säilytyslaatikoiksi, joissa toisessa kalusteessa on ompelutarvikkeet ja toisessa sekalaista tavaraa tulentekovälineistä usp-tallentimiin yms. Olohuoneen kalusteena ne toimittavat myös kukkapylvään virkaa.

Eteisen kalusteeksi

Eteiseen tarvittiin joku senkkimäinen kaluste, jossa löytyisi myös kengille säilytystilaa. Kahdesta lyhdystä tuunattiin alustat tummaksipetsatun liimapuun alle, jonka reunaan lisäsättiin kulmalista verhovaijeria varten. Kun nauhakujallinen verho ripustettiin vaijeriin, sen taakse muodostui kengille säilytystila. – Senkin kantta ei ole ollut tarvetta kiinnittää mitenkään. 

Jätin kannen pitkäksi, koska alussa oli tarkoitus lisätä sivuille vielä pienet vetolaatikot. Kannen pituus ei ole kuitenkaan haitannut, vaikka laatikoita ei tullutkaan.

Senkin kannen alapintaan ruuvattiin silmukkaruuvit joihin voi ripustaa kenkäripustimella saappaita. Myös lattialle mahtuu monet kengät piiloutumaan verhon taakse.

– Valitettavasti en saanut kuvaa parempilaatuiseksi.

Pintakäsittelyt ja lisämateriaalit

Olohuone:

• petsaus
• kansi liimapuusta
• koristeniitit kannen etukulmiin ja laatikoiden kulmiin.

Eteinen:

• maalaus mattapintaisella paneelikattomaalilla
• valepatina ruskealla petsillä
• liimapuukansi, joka on petsattu
• verholista kannen etureunaan (kulmalista, jonka toinen puoli on kiinnitetty kanteen)
• verhovaijeri
• silmukkaruuvit verhovaijerille ja saappaiden ripustustukseen kannen alle.

– Näitä oli nopea ja mukava tuunailla 😊

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Vanha, riittoisa ruokakaluston kaappi

Tämä aamiais-/baarisitiski on tehty vanhasta ruokakaluston kaapista, joka on toiminut aiemmin olohuoneen kirjahyllynä jo muutamissa aiemmissakin kotiosoitteissa vuosien varrella. Ostovuosi oli 1980.

Alaosaan on lisätty korotukset, joiden päällä on kajuutan pöytää muistuttava, vanhan sohvapöydän kansi, jollainen on myös pienemmässä koossa "katoksena". Vitriinissä ja välitilassa on valot. 

Tiskin sisäosaan piiloutuvat kotiteatterilaitteet ja tulostin. Lisäksi osa keittiotarvikkeista on löytänyt paikkansa vitriinistä, laatikoista ja tiskin alakaapista.

Hyllyssä on ollut alkujaan kaksi vtiriiniä, jotka on tässä taustalevyjen poiston jälkeen liitetty takaosastaan vastakkain. Ovet ovat sekä olohuoneen että keittokomeron puolella. 

Baarituolit sain tuttavaltani, jonka baarissa ne ovat aikoinaan olleet. Jalkojen lyhentäminen, istuinosan petsaus ja istuintyynyt tekivät tuoleista toimivat ja siistit.

Kaikki ruokakaluston kaapin osat eivät menneet aamiaistiskiin, vaan siinä ollut hyllyossa on nykyisin sohvan päätyseinällä kirjalyllynä. Toinen kaksiovinen alakaappi on makuuhuoneessa lipastona. - Kyllä uusiokäyttö kannattaa.

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Jasmiina - sohvatyyny pitsiparsinnalla

Oli pakko päästä pihan kivipoukamaan uutta tyynynpäällistä kuvaamaan. Vastavalmistunut sohvatyyny tulee tekemään makuuhuoneesta entistäkin turkoosimman.

Tyyny on virkattu aiemmin julkaistun Jasmiina-liinan mallia mukaillen ja vähän muutellenkin. Virkkuukoukku: 4,5.
Reiät on täytetty parsimalla mustalla langalla.

– Pitsiparsinta on uusi tekniikka, joten tämäkin työ on osa kyseisen tekniikan kehittelyä,

Kun virkkausosio on tehty valmiiksi, aloitetaan reikien parsiminen. Itse pidän siitä, että lankojen suunta vaihtelee eri rei´issä, mutta on muistettava kuitenkin yksittäisen reiän parsinnassa, että langat risteävät toisensa nähden kohtisuoraan. Toisin sanoen pujotteluvaiheessa pujotetun langan ja ns. loimilangaksi neulotun langan risteämiskulma on 90 astetta.

Parsiminen on kätevämpää, jos pohjana käyttää päällystettyä aaltopahvia. Silloin myös parsinta pysyy tasaisempana. Parsituksi aiottu kohta on pingotettu napakasti aaltopahville niin, että virkkauksen kuvio säilyy muodoltaan oikean muotoisena. 

Olen parsinut laajojakin alueita samanaikaisesti, jolloin saman parsinnan alle voi jäädä useampikin aukko. Ei kuitenkaan yli 4 cm:n kokoisia alueita, jotta on ollut helpompi hallita parsittujen alueiden pysymistä oikean muotoisina.

Kun parsinnat valmistuivat, piirsin Styrox-levylle 46 cm halkaisijaltaan olevan ympyrän, jonka mukaan kiinnitin työn nuppineuloilla alustaansa. Suihkutin työn kosteaksi vedellä, johon olin lisännyt n. teelusikallisen etikkaa. – Kaikki neulelangat pitävät etikkaa hoitoaineena.

Seuraavana päivänä irrotin työn alustaltaan ja piirsin kaavapaperiin ympyrän Styrox-levystä kaavaksi. Kiinnitin kaavan nuppineuloilla kaksinkertaiselle, turkoosille kankaalle. Lisäsin 1 cm saumavarat ja leikkasin.

Ompelin/huolittelin molempiin puoliin n. 20 cm sik-sak-ommelta. Sitten asettelin kankaat vastakkain niin, että huolitellut kohdat tulivat samaan kohtaan (tuleva tyynyn täyttöaukko). Ompelin sentin saumavaroilla kankaat yhteen, jättäen huolitellun kohdan sulkematta. Lopuksi huolittelin ommellunkin reunan.

Kun tyyny oli ommeltu, kiinnitin pitsiparsitun osan kiinni tyynyn päälliosan sauman tuntumaan. Kiinnitin sen muutamalla pistoilla n. 5 cm välein niin, että kiinnitys on aina samanlaisissa kuviokohdissa. Näin koristepäällinen asettuu tasaisesti.

Pesin viime vuonna huonoksi menneitä nukkumatyynyjä sillä ajatuksella, että täytteet uusiokäytettäisiin myöhemmin jossain muualla. Tämä tyyny täytettiin nyt noilla vanuilla. 

Ensimmäisellä täyttökerralla tyynyn alapuoli muuttui muhkuraiseksi. Olisi ehkä pitänyt nyppiä vanua pienemmäksi, mutta mukavuudenhaluisena naisena leikkasin tyynyn pohjaan tekemälläni kaavalla 2 cm vahvuisen vaahtomuovin, jolla tyynyn alapuolesta tuli sileä ja mukavan tuntuinen.

Lopuksi ompelin piilopistoilla täyttöaukon umpeen ja kiinnitin loputkin koristepäällisestä.

Ihan mieluinen siitä tuli 😊

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Katariinan mp-tuunaus 3.

Katariinan satulaprojekti etenee kohti loppuaan. Verhoilun asettelu satulan runkoon on käsiä kuormittava toimenpide, jolla saadaan mahdollisimman hyvin istuva satula.

Tallin vessan sisustus on muuttunut viimenäkemältä aiempaan kalustukseen sopivalla seinäpäällysteellä. 

Satulan verhoiluprojekti jatkuu

Kun kaikki ompeluvaiheet on suoritettu, vedetään valmis verhoilu satularungon päälle. Voi olla että nahka tarvii suostuttelua. – Itse suosin tiukkaa päällistä, vaikka kädet ovatkin kovilla tässä vaiheessa työtä.

Työn paras kohta on saada popniitit paikoilleen. Tämäkin työvaihe vaatii tekonahan "kinnaamista". 
– Jokainen niitti vaikuttaa penkin ulkonäköön, joten niiden paikat kannattaa katsoa tarkkaan.

Kun popniitit ovat paikoillaan, liimataan lepattavat nahkapalat kiinni satulaan.

Lopuksi liimataan ohut huopakangas koko satulan pohjan alueelle viimeistelemään työ.

Rei´itetään nahkapaskalla merkatut niittien paikat.

Kun penkin verhoilu on paikoillaan, teipataan heltan reuna maalarinteipillä, jotta voidaan merkata niittien paikat ja sopiva etäisyys reunasta.

Niittien kiinnittämisessä tarvitaan kierrelukitetta ja ruuvimeisseli.

Kun niitit on kiinnitetty, satulan verhoilu on valmis.

Tallin sisustus

Vessan uusi sisäseinä.

Tallin yläparven portaikosta.

Joulusukka odottaa seuraavaa täyttöä ympäri vuoden.

Tallin joulu

Viimeisestä kuvasta huolimatta – mukavaa kesää kaikille

- Katariina -

Muut julkaisut:

• Katariinan mp-tuunaus (ensimmäinen osa)
• Katariinan mp-tuunaus 2.

Jos tykkäsit julkaisusta, 
jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Vessapaperiteline puuhelmistä

Tällä kertaa tuli tarve palata elämän perusasioihin ja tehdä jotain yksinkertaista ja silmää miellyttävää. – Kun kaapista löytyy vuosiksi unohtuneet puuhelmet, ei ilmaiseen vessapaperitelineeseen paljon muuta kaivatakaan.

Nylon-naru on vedetty puuhelmien (12 kpl.) läpi ja kiinnitetty, painamalla proppu helmen reikään niin, että naru jää väliin. Helmen läpimitta on 2,7 cm. – Saattaa olla, että helmi on alkujaan ollut läpimitaltaan 3 cm.

Naruun kannattaa jättää pari cm tyhjää, jotta wc-rulla pyörii kunnolla.

Lopuksi silmukkaruuvit molempiin päihin. Toisen pään silmukkaruuvin lenkki avataan pihdeillä vähän auki, jotta saadaan wc-rulla myös vaihdettua.

Silmukkaruuvit tarvitaan myös vastakappaleiksi, jotta helminauha saadaan ripustettua. Tässä kiinnitys seinäkaapin alapohjaan.

Kukkakoriste on vanha kynttilämansetti.

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,
jaathan sitä eteenpäin, kiitos.