Kesän alku ilman pihaa ja poraa

Kesäkuu vei mennessään pitkäaikaisen vaiteliaisuuden täällä blogissa. Lieneekö luonnon herääminen, vai värien palaaminen saanut aikaiseksi taas halun kirjoittaa?

Aikaisempina vuosina kesä on alkanut piharoskien karsimisella tai muuntamisella roskista silmäniloksi.

Riippakoivun pudonneet oksat saivat uuden muodon kranssien pohjana ja kuivuneet ruohotuppaat päätyivät osaksi kesäkukkien asetelmia. 

Tänä kesänä lähin ulkotilani on muuttunut pihasta parvekkeeksi, joten ensimmäiset kesätoimet kohdistuivat siihen. Syksyllä asetetut kuiva-asetelmat vaihtuivat värikkäisiin kesäkukkiin, ilman pienintäkään ajatusta yhdestäkään trendiväristä tai muoti-ilmiöstä.
- Parvekesomistuksen ydinajatuksena vallitsi pakkomielteinen porakoneen välttely.

Hylkytavarasta somisteeksi

Kukkalaatikko ompelukoneen laatikkokehikosta ja säkkikankaasta

Metsärinteeltä mukaan tulleesta, silmääni miellyttävästä "hylkytavarasta" sai luvan tulla parvekesomisteita ja ruukunpäällisiä. Aikoinaan kirppikseltä ostamani ompelukonelaatikot saivat luopua kehikoistaan, jotka siirtyivät korvaamaan parvekelaatikot. Kehikoihin asettamani säkkikankaat peittävät sopivasti alla olevat muoviruukut kätköönsä.
Estin kasteluveden valumisen, vetämällä pakastepussit muoviruukkujen päälle.

Alkuun oli ongelmana se, että parvekekaiteeseen ei voinut saada minkäänlaista kannaketta. Tähän ongelmaan tuli ratkaisu poistamalla koukut neljästä halvasta henkarista ja taivuttamalla ne niin, että koukun toinen pää tarttuu parvekekaiteen taivutetun peltireunan taakse ja toinen pää kiertyy laatikon kehikon reunalistan alle. Sitten vielä kieppi rautalankaa koukkujen ympäri varmistukseksi.

Symmetrisestä epäsymmetriseksi

Koska laatikkokehikot ovat pienet, jäi vaihtoehdoksi asettaa kumpaankin kaksi kukkaa, jolloin ns. asetelman säännönmukainen toteutuminen ei päässyt ihan helpoimmillaan toteutumaan. Parillinen määrä on harvoin mielenkiintoinen asetelmissa. Tämän vuoksi rikoin symmetrisyyttä valitsemalla päätyihin eri kokoiset lumisade-kukat ja lisäsin pienemmän päätykukan alle punaisen verkonkohon. Näin symmetrisyys väheni, muuttamatta asetelmaa toispuoleiseksi tai kieron näköiseksi.

Hylkyjen liitto

Edellisessä kodissani abstraktinen tauluni miellytti silmääni tupakeittiön seinällä. Täällä se ei tuntunut löytävän paikkaansa mistään, joten aikeissa oli luopua koko taulusta. Oli myös epäkäytännöllinen maalausteline, joka ei koskaan pysynyt kasassa varsinaisessa hommassaan. Olin jossain vaiheessa suunnitellut telineestä jopa lampunjalkaa, joka testatessa ei sitten tuntunutkaan toteuttamisen arvoiselta.
- Niinpä kehittyi ajatus yhdistää nämä kaksi "hylkyä" keskenään parvekkeellani ja onnistua samalla välttämään edelleen porakoneen käyttöä.

Lahjakukat linnunpesäksi

Sain lahjaksi upean amppelikukan. Oli laitettava mietintämyssy syvälle päähäni, jotta keksisin, miten saisin kukan arvoiseensa paikkaan. Suuri kukka toi mieleeni kukkaniityn tai linnunpesän, joten käteni väsyttyä sovitteluhommassani, päädyin asettamaan Martti-hanheni sen päälle. - Joten, ei muuta kuin muoviset kannakkeet irti ja pesä hanhineen parvekkeen aurinkoisimmalle paikalle.
Tällä paikalla kukka ei valitettavasti saa loistaa kauneuttaan pihassa kulkeville, mutta itselleni se on juuri näyttävimmällä paikallaan.

Kesäsisustus vapaalla kädellä

Tämä on elämäni ensimmäinen parveke, jonka olen luonut kesähuoneeksi. Yksinkertaisuudessaan se on itselleni viihdyttävä paikka, joka oli kiva ja yksinkertainen luoda.
Ehkä ensi kesänä teen sen toisin? - Tai sitten en. 😊

- Tse -

Jos tykkäsit julkaisusta,
jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Talonumeron fiksaus

Tämä esine oli alkujaan pihakoriste, jossa on ollut maahan upotettava varsi ja teksti: "Tervetuloa". Vuosia sitten se stailattiin talonumeroksi.

Aika kului ja talonumero-kapistus alkoi kasvattamaan sammalta katollaan, eikä tarrana oleva numero pysynyt enää kiinni.  - Oli aika uudistua.

Vesikaton materiaali leikattiin vajasta löytyneistä taimiruukuista.
Messinkinen verhonrengas oli just oikean kokoinen yläkerran ikkunakehykseksi.
Ikkuna-aukon taakse on kiinnitetty polkupyörän heijastin.
Käytössä heikoksi osoittautunut seinäkoukku saa nyt koristaa katon harjapäätyä yhdessä vanhasta vyöstäni peräisin olevan messinkipallon kanssa.
Numero- ja seinämaali on peräisin mökkini maalinjäännöksistä.

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Räystäänalus-remontti ja pihaelämää - Kesämuistoja 2019

Kesä 2019 oli kotoisa ja ilmoiltaan itselleni juuri sopiva, koska jaksoin touhuta yhtä sun toista.  Kuistini, jota kutsun myös terassiksi, sai räystäänsä alle peitelaudoituksen. Edellisen laajenuksen aikaan, vuonna 2009 tontillani ollut "satunnainen saneeraaja" omasi kanssani kovin eriävän käsityksen siitä, millaiselta sisäänkäynnin yläpuolella olevat räsytäslaudat tulisi näyttää. Lopputulos kirveli jo silloin silmääni. Olen siis harmitellut räystään alustaa kymmenisen vuotta joka kerta kun olen kävellyt sen alta.

Räystäänalus-remontti

Heinä-elokuun kieppeillä mitta tuli täyteen ja tartuin tuumasta toimeen. Talon alla säilytetyistä laudoista löytyi, mitä tarvitsin.

Mittasin, sahasin ja maalasin uudet laudat. Sitten mittasin,
sahasin ja kiinnitin koolauksen räystään alle.

Kun ei ollut apuria pitämässä kiinni,
kiinnitin vanhat vyöt räystään alle, jotta sain
yli 4 metriset laudat ruuvattua paikoilleen.

Valmista tuli. 

Pihaelämää

Metsärinteen pihaelämään liittyy istutusta, kaivamista, kastelua ja sosiaalista toimintaa, kuten grillaamiset, synttärit ja muut ilman syytä tai tekosyytä vietetyt hetket. Niin elettiin myös tänä kesänä. Pihan eri sesongit näkkyvät myös mökin kukkavaasissa.

Leikkasin säästelijäästi nurmikkoa tänä kesänä. Tästä johtuen sain nauttia luonnon kukista ja erilaisista pörrääjistä enemmän kuin muina kesinä. Heinäkuussa kukkivat apilat ja hiirenvirnat, jotka kestävät hyvin myös maljakossa. - Heinäkuu 2019

Takapihan apilaniitty

Aapilaa ja hiirenvirnaa

Viime kesänä pioni ei kukkinut. Nyt kukki yli 10 cm suurilla kukilla.

Syreeni antoi niin suuren kukkasadon, että oksat kaartuivat.

Syreenien aikaan

Strömsön puutarhajuhlasta ostettu isotähtiputki kukii ensimmäiset kukkansa Metsärinteellä.

Isotöytöangervo kukkii ja kerää pörriäisiä.

Ihanassa kesäaamussa yön sateen muistot nurmella kastelevat varpaat ja
kahvipöytä on keijukaisille katettu.

Ukonkello

Elokuussa ihmettelin fb-kavereilleni seuraavaa:
"On kerrottava, koska ihmetyttää, että joulukuussa töistä saamani synttärikukka-gerbera kukkii taas. Lisäksi lapsenlapsilta äitienpäivänä saatu mini-orvokki. - Mummo sanoi aina, että hyvästä sydämestä annettu kukka kestää. Oliskohan nää nyt sellaisia?"

Pihastailausta

Jokaiselle kesälle on kiva tehdä ainakin yksi isompi stailaus pihassa. Tänä kesänä kohteena oli vajan edusta, joka on luonut muotoaan tähän asti vain  allekirjoittaneen päässä. Alue oli melkoisen ruokkoamaton, joten oli hauskaa kun raivaustyön loppuvaiheessa alueelle muodostui aivan oma muotonsa. 

Pari vuotta sitten istutin lapseltani saadun syreenin vajan pihaan. Raivauksen jälkeen sen viereen muodostui diagonaalissa oleva muodostelma, jonka toisessa päässä on suuri kanto. Syyreenin ja kannnon väli sisälsi saniaista, akileijaa, tuoksukurjenpolvea ja paksuja heinätuppaita, joista muodostuu kesän aikana mukavia töyhtöjä. 

Lisäsin rekvisiitaksi uuteen "kukkapenkkiin" vanhat maitokärryt, joiden lastina oli terrakotta-ruukkuja, ja -kilpikonna. Lisäksi löysin tienvarresta hyvällä alulla olevan ruusupuskan, joka sai uuden paikkansa vajan pihan stailauksessa. 
Ensi kesänä on mukava nähdä, millainen lopputuloksesta tuli, kun nurmikko ja kasvit ovat kasvaneet ja aikaansaatu muoto erottuu kunnolla. 

Vajan piha luonnonmukaisesti stailattuna.
Sinkki-kastelukannu kannon nokassa lemmikkien ruukkuna.

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta, 
jaathan sitä eteenpäin, kiitos.