9.11.2019

Miten teiniä kasvatetaan? --- 09.11.2019

Häkkilintunako teinistä rupsahdukseen?

Kiertelen kaupungilla pitkästä aikaa melkein kiireettömästi. Aikaa jää kauppakeskuksen kahvion terassilla kahvitteluun ja ns. ”ajanvieteshoppailuun”, jossa ei tarvitse käyttää rahaa. Fiilistelen tavaroita ja varastelen ideoita pukeutumisesta sisustukseen ja kaikkeen siltä väliltä. Katseeni osuu välillä myös ympärilläni liikkuviin ihmisiin.

Siinä silmiä pyöritellessä, mieleeni nousee monenlaisia ajatuksia siitä, mikä meitä ihmisiä muovaa tietyn laisiksi? Toisin sanoen sellaisiksi, että luonteemme, tapamme, ja jopa riippuvuutemme paljastuvat kanssaihmisille, paheista puhumattakaan?
- ”Näkeehän sen jo jalkaterän asennostakin”, on hauska sanonta siitä, mikä paljastuu ihmisestä vain katsomalla. Epäilemättä erinäiset riippuvuudet tuppaavat näkymään ihmisen kasvoista ja olemuksesta melkein poikkeuksetta. Poikkeuksiakin toki on.
- Omassa tuttavapiirissä taannoin paljastui jo vuosia pahentunut alkoholiongelma. Asiasta keskustelevilla ihmisillä tuntui olevan todella vaikea hyväksyä todettua asiaa, koska kyseisestä tyypistä ei voinut mitenkään ulkoisesti havaita mitään alkoholismiin viittaavaa. Silloisella lapsenmielelläni en ymmärtänyt asian vakavuutta, mutta ilmeisesti tapauksen aiheuttama ilmapiiri ja aikuisten puheessa olevat äänensävyt saivat aivoni tallentamaan asian näin pitkään.
-Tarkoitukseni ei kuitenkaan ole kirjoittaa juuri riippuvuuksista, vaan asiasta, joka läheisesti liippaa tuota kiusallista puheenaihetta.

Rajoja ja rakkautta teini-ikäiselle


Ystävälläni on teini-iässä oleva lapsi, jonka lapsuusiän vaiheet eivät tähän saakka ole aiheuttaneet tuskin mitään ongelmia. Äiti on saanut hyvällä omallatunnolla onnitella itseään äitinä ja kasvattajana. Jokin aika sitten äidin mieleen alkoi hiipiä epäilys, mahtaako mahdollisesti tunteakaan lastaan niin hyvin, kuin oletti, vai onko joku kurittansa käynyt vaihtamassa sävyisän tyttären toiseen samannäköiseen, jonka edesottamukset tuntuvan vievän huolien ja pelkojen esikartanoon.
- Ennen niin säntillinen lapsi on alkanut myöhästelemään ja ”kaverien polttamat” röökit haisevat tukassa ja vaatteissa pistävänä ja pahaa enteilevänä. Teini kieltää kokeilleensa mitään kiellettyä, ja äiti kuulee äänensä sanovan, kuinka uskoo ja luottaa fiksuun lapseensa.
- Kuten äideillä usein käy, jossain syvällä sydämessä kouraisee ja päässä alkaa soida hokema ”- Onhan se totta? - onhan se totta? - Anna sen olla totta!”
- Äitinä olen kokenut samanlaisia tuntemuksia, kun lapset olivat samassa iässä. Olemme myös kaikki olleet joskus teinejä, joka auttaa ymmärtämään, mutta samalla myös pelkäämään, että oma lapsi tulisi kokemaan samanlaisia kokemuksia, kuin itse on kokenut. Muistaa myöskin sen, kuinka uskottavasti on itse onnistunut teininä valehtelemaan omalle vanhemmalleen.

- Ystäväni totesi: ”Kaveripiiriin en voi vaikuttaa, mutta muuten kaikki on todella hyvin tällä hetkellä. Vaikeaa olla vanhempi, koska aina en itse tajua nykyaikaa. En vissiin olekaan ikinuori ...omat lapset muistuttavat tästä”.
- Näinhän se on. Teinin hormoonimyrskyistä ajatusmaailmaa ei tajua teini itsekään. Ihmettelee vanhempanakin, miksi oli mitenkin ajatellut ja tehnyt. Onhan se pelottavaa aikaa, kun kokemattomana pitää kaikki tehdä, keskenkasvuinen kun on, vaikka luuleekin olevansa vanhempiaan viisaampi.
- Luojankiitos, nuorekkuus on aivan muuta, kuin pysymistä teinin ajatusmaailman tasolla. Vaikka jotkut luulevatkin olevansa nuorekkaita, rellestäessään kuin osaamaton teini. Pettyvät kun jälkikäteen huomaavat olleen kyse vain jonkinasteisesta alkoholiongelmasta.

- On vaikea olla sopivassa ja järkevässä mitassa tiukka ja salliva omalle lapselleen.
- Liika tiukkuus voi viedä ojasta allikkoon. Lapsella nousee uhma, ja kaikki kielletty muodostaa hänelle vain haasteellisen esteen, joka on pakko ylittää.
- Liika sallivuuskaan ei tuo välittämisen tunnetta, jolloin lapsi etsii välittäjänsä muista porukoista. Ns. vapaakasvatus ei ole välttämättä luonut avaria vapaa-ajattelijoita, vaan epävarmoja ja pelokkaita ihmisiä, jotka jäivät vaille välittävää rakkautta - ”Rajoja ja rakkautta”.

Usko huomiseen


Kaikki vanhemmat tietävät, että teininä kokeillaan yhtä ja toista. Valitettavasti nuo kokeilut kohdistuvat monesti juuri niihin asioihin, jotka saattavat aiheuttaa riippuvuutta. Varmasti jokaisella aikuisella on vähintään joku tuttu tai ”kadunmies”, joka on jäänyt koukkuun teini-iän kokeilujen seurauksena. Ei ole kysymys pelkästään alkoholista.
Suurin osa nuorista kuitenkin selviää hyvin aikuisuuteen ilman riippuvuuksia.
- Elämää ei pidä rakentaa jatkuva pelko rinnassaan, ei edes kasvattaa lapsia sillä meiningillä.
- Uskon, että kun lapsi ja vanhempi tuntevat toisensa kunnolla, voidaan luottamustakin alkaa rakentaa kestävämmälle pohjalle. Jos Vanhempi ei ole läsnä, työnsä tai muun asian vuoksi, ei aikaa tutustumiseenkaan löydy. Silti yksinäisenkin lapsuuden ja villin teini-iän viettäneillä saattaa olla aivan tasapainoinen aikuisuus.
- Meidät on rakennettu niin erilaisista aineista, ettei mistään voi tehdä pysyvää käytäntöä ja sääntöä, mutta hyvää peruspohjaa elämälle kannattaa aina yrittää tehdä. Kunnollisella kivijalalla se talokin paremmin kestää.
- On muistettava myös, että mitä enemmän ikää karttuu, sitä enemmän myös ympäristö ja kaverit vaikuttavat ihmisen kehitykseen.


Päätimmekin sitten ystäväni kanssa vaihtaa puheenaiheen siihen, miten vaikeaa on päättää, laittaako sukkahousut sukkien vai housujen laatikkoon. Kovemman dilemman aiheuttavat kuitenkin legginsit, jotka ovat kuin sukkahousut ilman sukkaterää.
- Loputon aihe pohdinnalle, …kuten teinit.

-Tse-

Linkkejä:



Jos tykkäsit julkaisusta, 
jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi.