Kahvitahran poisto pitsiliinasta

Pinttynyt kahvitahra sai aikoinaan hylkäämään liinan osaksi leikkimökin sisustusta. Eilen asettelin sen puutarhapöydälle ja suihkuttelin märäksi. Tahra ei edelleenkään lähtenyt vesisuihkulla, mutta eilisiltainen ja tämänpäiväinen auringonpaahde on kuivattanut liinan ja haalistanut jo melkein kokonaan vanhan kahvirenkaan. Tahra on jo niin haalistunut, että ei ole epäilystäkään sen lopullisesta häviämisestä vielä parin päivän auringonoton jälkeen.

- Suunnitelmissani oli kiinnittää liina styroksille, töpötellä se maalilla ja painaa kuviona tähän samaan pöytään. Se homma taisi nyt siirtyä jollekin muulle kesälle.

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Jakkaran uusi päällinen ja kiinnitystapa

Vanhoista verhoista, ylijääneestä huonekalukankaasta ja vanhoista poplarin napeista muodostui tupaan käytännöllinen ja muun sisustuksen kanssa yhteensopiva jakkara. 

Moninkertaista uusiokäyttöä

Helmakangas on alunperin kirpputorilta ostetun verhokapan prodeerattua kangasta, josta on tehty myös eteisen laskosverho ja tuolin irtopäällisen helman kulmalaskosten pohjat. Jakkaran istuinosan huonekalukangasta on myös eteisen tuolin istuin- ja selkänojassa.

Kuvan jakkaroita on kotonani kaksi kappaletta, joista toinen on makuuhuoneessa suuren viherkasvin alusjakkarana. Olen saanut ne vuosia sitten ystävältäni, jonka kesämökillä ne olivat olleet alkuperäisinä kalusteina ja saivat väistyä uusien kalusteiden tieltä. - Verhoiltu tuoli on on siis varsinainen uusiokäytön malliesimerkki.

Tavanomaisesta poikkeava kiinnitystapa

Halusin, että päällinen tulisi olemaan helposti irrotettava, ilman ommeltavia nauhoja tai niittejä. Ratkaisu tähän oli toteuttaa homma napeilla ja nyöreillä. Päällisessä on käytetty kannallisia nappeja. 

Nyörin punoin istuinosan huonekalukankaasta purkamistani langoista. Siinä olisi hyvin voinut käyttää muunkinlaista nyöriä, kuten esim. ohutta juuttinarua.

Helmakankaassa on 4 nappia, tasaisin välein. Nyöri on pyöräytetty jokaisen napin ympäri kerran ja johdatettu jakkaran jalkojen takaa. Lopuksi nyöri on sidottu viimeisen jalan ympäri.

Leikkaus ja ompelu

• Istuinosa on leikattu tuolin istuimen avulla leikatun kaavan mukaan niin, että saumavaroiksi on lisätty 1,5 cm
• Helmaosa: 2 x lopullinen helmakorkeus + 1,5 cm saumavara, vaakasuunnassa tuolin istuinosan ympärysmitta + 1,5 cm saumavara.
• Koska käyttämäni helmakangas on läpinäkyvää, leikkasin helman taitoksen sisään läpinäkymättömän verhokankaan palan.
• 2,5 cm:n vahvuinen vaahtomuovi leikataan tasan jakkaran istuinosan kokoiseksi.
• Leikkaa vaahtomuovin kokoinen pala liukuestettä. Voi olla samaa, jota käytetään pöytäliinojen alla.

1. Kaikkien palojen huolittelu/siksakkaus ympäriinsä (jos on käytetty helman sisällä läpinäkymätöntä kangasta lisänä, se voidaan huolitella muun helmaosan kanssa yhteen samalla ompelukerralla)
2. Helma taitetaan kaksinkerroin ja ommellaan istuinosaan.
3. Ommellaan helman sivusauma.
4. Ommellaan napit.
5. Asetetaan liukueste jakkaran istuinosan päälle.
6. Asetetaan vaahtomuovi liukuesteen päälle.
7. Asetetaan päällinen vaahtomuovin päälle.
8. Pujotetaan nyöri ja solmitaan viimeiseen jalkaan.

Päällisen voi tehdä tiukemmaksikin, mutta kokeilun kautta päädyin tällaiseen. Nyörit ja liukueste pitävät päällisen hyvin paikoillaan.

Uusi päivitys samoilla kankailla

Päivitetty: 12.3.2021

Vaihdoin vanhat nyörit paksuun muurarin naruun ja lisäsin istuimeen napin ja ristiin-nyörityksen sekä yhden 2,5 cm:n vahvuisen vaahtomuovin pehmusteeseen. Tällä kertaa niittasin päällisen istuimen alle ja vedin reunan nyörin nappilenkin läpi. 

Nappi on kiinnitetty muurarin narulla, joka on vedetty istuimen reiän läpi ja solmittu tyhjään lankarullaan, jonka avulla lanka kierrettiin todella tiukaksi, jolloin nappi painui syvemmälle pehmusteeseen. Langan kierteet pysyvät purkautumatta, kun lankarullan läpi ruuvattiin pitkä ruuvi, joka toimii stopparina ja pitää samalla napin syvällä pehmusteessa.

Istuimen päällä olevan nyörityksen aloitin sitomalla lenkkisolmulla muurarin narun jakkaran jalkaan. Vedin narun istuimen päältä, kiersin kerran napin ympäri ja jokaisen jalan  takaa. Langan kierto jalan takaa tulevaan naruun, jotta naru osuu kiristämällä jalan keskikohtaan... Viimeisen jalan kohdalla vedin langan jakkaran alla vastapäiseen jalkaan ja solmin parilla merimiessolmulla. Lopuksi niittasin narun pään pohjaan.

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.

Itsesulkeutuva hyttysverho ulko-oveen

Uusiokäyttö-periaatteella, nopeasti tehty hyttysverho suojaa kodin hyttysiltä koko kesän ja on otettavissa uudelleen käyttöön seuraavinakin vuosina.

Samalla periaatteella toimivia hyttysverhoja/verkkoja on myytävänä todella halvalla, joten tämän jutun tarkoitus ei olekaan säästää kustannuksissa, vaan saada vanhat materiaalit käyttöön käytännöllisellä tavalla.

Tekotapa

Leikkasin vanhasta valoverhosta muutaman sentin suuremman palan, kuin  oviaukko. Molemmille sivuille jätin ylimääräistä n. 4 cm ja ylös sen verran, että oven levyiselle puurimalle niitattuna verhon mitta tulee sopivaksi. 

Jätin kankaan hulpioreunan oven lukkopuolelle ja valmiiksi ommellun reunan alas.

Kiinnitin kankaan rimaan niin, että se kiertää listan etupuolelta yläkautta taakse siten, että niitattu osa jää loppukiinnityksessä ovenkarmin ja riman väliin. Sivuille jäävä ylimääräinen kangas niitattiin kaksinkerroin riman alku- ja loppupäähän. 

Kiinnitin riman karmiin keskeltä yhdellä dyckert-naulalla. Mikä tahansa ohut n. 3 cm pitkä naula käy. Se on helppo syksyllä vetää pois, kun ei lyö sitä aivan pohjaan saakka.

- Kun rimasta lyö nauloja läpi, hyvä vinkki on lyödä vähän ensin naulan kärkeä lyttyyn, ettei rima halkea naulatessa.

Magneetit avautuvalle puolelle (vasen kuva)

Oven karmiin, lukon puolelle/kohdalle niiittasin muovirasian, jonka sisällä oli metallin pala. Samanlainen muovirasia magneetilla kiinnitettiin verhoon, parin sentin päähän verhon reunasta. Vastaavanlainen pari kiinnitettiin alas, n, 40 cm:n korkeudelle lattiasta.

Käytetyt muovirasiat magneetteineen ovat peräisin samassa ovessa aikoinaan olleista, kaupan hyttysverhoista, jotka eivät kestäneet kovin kauan. Tällä omatekemälläni on menossa nyt toinen kesä.

Vaihtoehtoinen tapa on ommella magneetit (esim. pyöreät muistitaulumagneetit) verhoon, vaikka pieneen taskuun ja ruuvata metallilevyt vastapuolille karmiin.

Avautumattomalle puolelle vahvat nastat (oikeanpuoleinen kuva)

Saranapuolelta verho on kiinnitetty vahvalla nastalla samoista korkeuksista kuin vastapuolen magneetit. Nämäkin nastat ovat olleet joskus kaupasta ostetussa hyttysverhossa.

Vaihtoehtoinen tapa on nitoa verho kiinni vastaavista kohdista.

On hauska katsoa kun kissakin kävelee suoraan verhosta "läpi" paljoa kumartelematta. Jälkeen kuuluu vain napsahdus kun verho sulkeutuu mngneettiin.

Jos ei mitään vastuksia tule, tämän tekemiseen menee vajaa tunti.

-Tse-

Jos tykkäsit julkaisusta,

jaathan sitä eteenpäin, kiitos.